Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 3 Suomalaiset puutarhurit tuntevat jouluruusun (Helleborus) varhaiskevään uskollisena kukkijana. Nimi ”jouluruusu”, joka suvun kasveilla on useissa eurooppalaisissa nykykielissä, juontuu kauniista ja kookkaista kukista sekä talveen tai alkukevääseen ajoittuvasta kukinnasta. Keski-Euroopan korkeudella kukinta voi osua juuri joulukuuhun, ja ihmeenomaisesti talven kylmyydessä ja pimeydessä kukkivassa jouluruusussa onkin nähty maailmaan syntyvän […]
Keskisarja
Maine, kunnia ja muistot: monumentit tilassa
Tilan ja siinä esillä olevien monumenttien merkityksen voi helposti nähdä ylhäältä alaspäin suuntautuvana toimintana. Ylin valtiovalta voi pyrkiä kontrolloimaan tilaa ja sen muistoja, mutta viime kädessä tilan käyttäjät luovat ja muuttavat sen merkityksiä.
Sulotuoksuinen sukaattisitruuna
Muhkea, kullankeltainen sukaattisitruuna oli ensimmäinen sitrushedelmä, jonka Eurooppa oppi tuntemaan.
Julkisen tilan muodoista Rooman tasavallassa ja nykyisin
Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa tuovat vahvasti esiin kysymyksen julkisen tilan luonteesta. Kongressitalon valtaus on dramaattinen hetki tasavaltalaisten instituutioiden historiassa. Tilan julkisuus ja sen eri merkitykset ilmenevät kuitenkin moninaisesti myös arkisessa todellisuudessa, esimerkiksi kävelylenkillä.
Kallisarvoinen kaneli
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 1. Kirjoitussarjassa helsinkiläinen antiikintutkija kohtaa kotikulmillaan ja arkielämässään kreikkalaisista ja roomalaisista teksteistä tuttuja kasveja sekä pohtii kasvien muinaisia ja nykyisiä käyttöjä ja kasveihin liitettyjä uskomuksia. Kirjoittaja työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Terveys, sairaus ja haurauden kohtaaminen antiikin ajattelussa”. Sana ”kaneli” on tullut suomen kieleen monen mutkan kautta, mutta […]
Juppiterin päivä – torstai on toivoa täynnä?
Nykyään hahmotamme aikaamme seitsenpäiväisten viikkojen tahdissa. Antiikin Roomassa elettiin kahdeksan päivän markkinaviikon (nundinae) rytmiin. Seitsenpäiväinen viikko omaksuttiin vähitellen Rooman valtakunnassa 100–300-lukujen kuluessa. Mainintoja seitsemän päivän syklistä on jo aikaisemmissakin roomalaisissa lähteissä, ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Seitsemän päivän rytmin juuret johtavat lopulta muinaiseen Mesopotamiaan, mutta Roomaan se kotiutui kahta tietä. Seitsemän päivää Yhtäältä seitsemän päivän rytmi tuli […]
Parthenonin paluu ja politiikan rauniot
Parthenon ei ole vain rakennus, vaan jotain paljon enemmän. Kreikkalaisille se on kansallinen symboli, mutta ympäri Eurooppaa ja jopa ympäri maailmaa Parthenon merkitsee paitsi kauneutta, harmoniaa, subliimia loistoa, myös eurooppalaisen ja länsimaisen kulttuurin taidonnäytettä. Vaikka tämä symboliarvo luotiin taidehistoriassa, se on levinnyt kaikenlaiseen itsekorostukseen ja identiteetin rakentamiseen, mistä oivana esimerkkinä ovat siitä ympäri maailmaa tehdyt kopiot eli replikat.
Näin työväenluokkaa kosiskellaan viittaamalla antiikkiin: Tapaus Yhdysvaltain presidentinvaalit
Antiikin tuntemus nähdään helposti elitistisenä, mitä kansansuosiota tavoittelevat poliitikot haluavat karttaa. Mielenkiintoista onkin, että kun Yhdysvaltain suurimmat puolueet – demokraatit ja republikaanit – vahvistivat 2020 puoluekokouksissaan presidenttiehdokkaat, näyttävimmät antiikkiviittaukset tulivat poliitikoilta, jotka voimakkaasti yhdistetään työväenluokkaisiin äänestäjiin, Bernie Sandersilta ja Donald Trumpilta. Teksti on ensimmäinen osa kirjoitussarjassa ”Tilan kokemus, hallinta ja kulttuuri”, jonka Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition -projekti tuottaa Khelidon-blogiin.
Sijaisnäyttämö? Antiikin kulttuuri äärioikeiston käytössä
Apurahaa hakeva tutkija saattaa sanoa, että antiikin maailmassa ovat länsimaisen sivistyksen juuret, mutta äärioikeisto näkee tämän todisteena valkoisen eurooppalaisen kristityn ylivertaisuudesta
Kreikkalainen rakkaustarina. Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon
Akhilleus Tatioksen Leukippe ja Kleitofon on vastikään ilmestynyt Maarit Kaimion suomentamana (Helsinki: WSOY 2019). Mies ja nainen, molemmat nuoria, kauniita ja yläluokkaisia, näkevät toisensa ja rakastuvat ensisilmäyksellä. He joutuvat eroon toisistaan ja kohtalo ajaa heitä ympäri Välimeren aluetta. He kokevat haaksirikkoja ja jäävät merirosvojen ja ryövärien kynsiin. Kilpailevat kosijat ahdistavat heitä, mutta koko ajan he […]