Leksikografin hyveet. Kirja-arvio Reijo Pitkärannan teoksesta Lexicon neolatinum dissertationum Academiae Aboënsis (1642 – 1828). Uuslatinan sanasto Turun akatemian väitöskirjoissa (1642–1828). Helsinki: SKS, 2018.
Keskisarja
Vaalikampanjointia Pompejissa 2000 vuotta sitten
Antiikin Roomassa merkittäviä vaaleja pidettiin joka vuosi, sillä sekä valtakunnalliset että paikalliset virkamiehet vaihtuivat vuosittain. Merkittävimmät vaalit pidettiin tietysti Roomassa ja virkamiehistä tärkeimmät olivat kaksi konsulia, jotka johtivat koko valtakuntaa sekä toimivat tarvittaessa armeijan ylipäälliköinä. Virkamiehet kaikilla tasoilla edustivat yleensä yhteiskunnan ylimpiä ryhmiä, sillä virkauralle hakeutumisen edellytyksenä ehdokkaan oli oltava vapaa mies, jolla oli tietty […]
Jakaantuiko varallisuus todellakin tasaisemmin muinaisissa yhteiskunnissa kuin nykyajan valtioissa?
Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan vuosituhansia sitten kaupungeissa ja asutuskeskittymissä varallisuus jakautui tasaisemmin kuin nykyajan Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kestääkö johtopäätös lähdemateriaalin tarkemman pöyhinnän?
Kierrätystä ja kartonkeja ennen ja jälkeen ajanlaskumme alun
Oxfordin All Souls Collegessa järjestettiin antiikinaikaista kierrätystä ja taloushistoriaa käsittelevä konferenssi syyskuun lopulla. Kirjoitus esittelee konferenssin antia ja jatkaa Saara Kauppisen Khelidonissa aloittamaa teemaa erilaisten materiaalien uusiokäytöstä. Kierrätys oli yllättävän yleinen ilmiö antiikissa, vaikka tutkimuksen piiriin se on noussut vasta viime aikoina.
Palasia menneestä: antiikin rakennusten ja monumenttien uusiokäytöstä
Meidän aikanamme vaalitaan kulttuuriperimää ja suojellaan rakennuksia, joten esimerkiksi pylväänpätkän muuraaminen uuden talon seinään tai hautamonumentin päätyminen kynnyskiveksi tuntuu meistä ehkä yllättävältä.
Kylpyyn Homeroksen kanssa
Voiko niin sanottuja kuolleita kieliä opiskella kielikylpymetodilla? Olisiko se oikeastaan avain syvempään oppimiseen? Kirjoitus lähti liikkeelle professori Chr. Ricon (Polis-instituutti, Jerusalem) vierailusta Helsingin yliopistolla.
Hevonen vailla logosta?
Äskettäin osui silmiini tutkimus, jossa hevosten osoitettiin kykenevän symboliseen kommunikaatioon. Yleinen käsitys on ollut, että ihmisen lisäksi vain muutamalla eläinlajilla, joihin hevonen ei totisesti kuulu, saattaisi aivojensa puolesta olla mahdollisuus tällaiseen kykyyn. Mitä tekemistä tällä on antiikin kanssa?
Klassikot: Thukydides, Ovidius – ja Bob Dylan
Bob Dylan sai Nobelin kirjallisuudenpalkinnon eikä tähän päivään (lokakuun viimeinen viikko) mennessä ole ilmoittanut, mitä mieltä hän siitä on. Päätin postata lyhyesti tiedon, että tämä kirjallisuuden nobelisti arvostaa (tai on sanonut arvostavansa) Thukydidestä, mutta sainkin havaita, että Ovidius on se klassikko, jolle Dylan on eniten suoranaisesti velkaa.
Maa järisee, tulivuoret purkautuvat: 24.8.79 ja 24.8.2016
Aamulla 24.8.2016 kello 3.37 heräsin Roomassa siihen, että sänkyni tärisi, kattolamppu heilui ja kaapinovet kolisivat. Se tuntui kestävän todella kauan, vaikka järistys oli ohi ehkä kymmenessä sekunnissa. Syynä oli Roomasta noin 170 km päässä tapahtunut maanjäristys, jonka vahvuus oli Richterin asteikolla 6.0. Tuntia myöhemmin tuli toinen, melkein yhtä iso järistys, joka pelotti vielä enemmän: ihminen […]
Keisari satiirikkona
Pelkkä hurmio ei kuitenkaan riitä, vaan on laskeuduttava viileään puurtamiseen. Hannu Riikosen ura on hyvä esimerkki innosta ja uurastamisesta