Antiikin tuntemus nähdään helposti elitistisenä, mitä kansansuosiota tavoittelevat poliitikot haluavat karttaa. Mielenkiintoista onkin, että kun Yhdysvaltain suurimmat puolueet – demokraatit ja republikaanit – vahvistivat 2020 puoluekokouksissaan presidenttiehdokkaat, näyttävimmät antiikkiviittaukset tulivat poliitikoilta, jotka voimakkaasti yhdistetään työväenluokkaisiin äänestäjiin, Bernie Sandersilta ja Donald Trumpilta. Teksti on ensimmäinen osa kirjoitussarjassa ”Tilan kokemus, hallinta ja kulttuuri”, jonka Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition -projekti tuottaa Khelidon-blogiin.
Kirjoittaja: Samuli Simelius
Ei tilaa tasavallalle: klassillisen arkkitehtuurin, tilan ja kuvakielen muuttuva symbolismi (Osa 2/2)
Antiikin Rooma ja Kreikka ovat toimineet esimerkkeinä myös tilalle ja arkkitehtuurille Yhdysvalloissa. Konkreettiset esimerkit näyttävät kuitenkin olevan vahvasti Rooman keisarikaudelta eivätkä tasavallan ajalta. Silti ne nykyisin symboloivat meille demokratiaa, kuten National Mall osoittaa.
Ei tilaa tasavallalle: klassillisen arkkitehtuurin, tilan ja kuvakielen muuttuva symbolismi (Osa 1/2)
Demokratiasta ja tasavallasta keskusteltaessa tila jää helposti syrjään pohdinnoissa, vaikka sen rooli on ensiarvoinen kansanvallan toteutumiselle. Kansanvallalle ei ole omaa selkeää tilaansa, mutta jotkut kokonaisuudet saattavat nousta tähän symboliseen asemaan. Tunnetuimpana esimerkkinä National Mall -puistokokonaisuus Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C:ssä. Tämä läntisen demokratian keskus on täpötäynnä viitteitä klassiseen maailmaan.
Itsenäisyyspäivän vastaanotolta Palatiumin keisarihoviin: antiikin roomalaisen ja nykysuomalaisen juhlapukeutumisen samanlaisuus
Munaisen Rooman miesten pukeutumisella ja nykysuomalaisella miesten pukeutumisella ei vaikuta nopealla vilkaisulla olevan juurikaan mitään yhteistä. Roomalaisen tunnetuin ja näkyvin vaatekappale oli valkoinen toga. Suomalaisen miehen ehkä tunnusomaisin asuste on lopulta tumma puku, vaikka voisi myös väittää, ettei sen käyttö ole niin yleistä kuin monissa muissa länsimaissa. Eroista huolimatta aion tässä kirjoituksessa osoittaa, että näiden kahden eri asun välillä on varsin suuri symbolinen ja funktionaalinen yhteys, minkä vaikutus säteilee myös molempien aikakausien ja yhteiskuntien naisten pukeutumiseen.
Jakaantuiko varallisuus todellakin tasaisemmin muinaisissa yhteiskunnissa kuin nykyajan valtioissa?
Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan vuosituhansia sitten kaupungeissa ja asutuskeskittymissä varallisuus jakautui tasaisemmin kuin nykyajan Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kestääkö johtopäätös lähdemateriaalin tarkemman pöyhinnän?