Väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition -projektissa (spacelaw.fi), jota rahoittaa European Research Council (grant agreement No 771874). Väitöskirjani käsittelee roomalaisia virkamiehiä, heidän näkyvyyttään sekä ihmisten tapoja hyödyntää aineellista kulttuuria. Identiteetit, taiteet ja kulttuuriperintö ovat laantumattoman innostukseni kohteita.
Antti Lampinen valmistui tohtoriksi Turun yliopistosta 2013 väitöskirjalla, joka tutki pohjoisten kansojen uskontojen ja uskonnollisuuden kuvaa kreikkalais-roomalaisessa kirjallisessa perinteessä. Vuosina 2015-17 hän oli Newton International Fellow St Andrewsin yliopiston klassisella laitoksella, ja vuosina 2017-18 Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston maailmankulttuurien laitoksella. Vuodesta 2018 hän on toiminut Suomen Ateenan-instituutin tutkijaopettajana. Hänen tutkimusaiheitaan ovat antiikin etnografinen ja maantieteellinen kirjoittaminen, muista yhteiskunnista antiikissa muodostetut mielikuvat, kreikkalaisen maailman oraakkelikeskukset roomalaisajalla, sekä Rooman keisariaikainen poliittinen ja kuvallinen propaganda.
Arkeologi ja antiikintutkija, Helsingin yliopiston kasvatti ja Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori. Tutkin rakennuksia ja tilaa, erityisesti asumusten arkkitehtuuria. Juuri nyt työn alla ovat erityisesti Pompejista löytyneet seinäkirjoitukset sekä niiden löytöpaikat eli mitä tila kertoo tekstien kirjoittamisesta ja niiden lukemisesta. Ja toisaalta mitä tekstit kertovat tilan käytöstä ja käyttäjistä.
Post-doc tutkija Helsingistä. Papyrusten lisäksi kiinnostuksen kohteita ovat kreikkalais-roomalainen Egypti ylipäänsä sekä vähän vanhempikin Egyptin historia. Tärkeitä elämässä: perhe ja koira.
Olen koulutukseltani teatterintutkija ja uskontotieteilijä. Antiikin teatterin ja draaman jälkivaikutuksen tutkimus on rakas harrastukseni. Päivätyöni on erityisasiantuntijana Työterveyslaitoksessa. Lisäksi teen freelance-töitä meditatiivisen pyhän tanssin ohjaajana.
Dosentti Helsingin yliopistossa. Tutkin uskonnollisia muutoksia Välimeren alueella, kristinuskon varhaisvaiheita ja antiikin ihmisten suhtautumista toisiin kansoihin ja uskontoihin. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on antiikin ja keskiajan rajamaasto, myöhäisantiikki. Kirjoitan antiikista myös omassa blogissani Arduum res gestas scribere.
Kaius Tuori on eurooppalaisen aatehistorian professori Helsingin yliopistossa.
Kalle Korhonen toimii Koneen Säätiössä tiedejohtajana.
Laura Nissin on antiikin roomalaisten nukkumiskäytännöistä vuonna 2016 väitellyt tutkijatohtori. Parhaillaan hän työskentelee Helsingissä avoimen tieteen haasteiden parissa sekä valmistelee post doc -tutkimustaan antiikin aistihistoriasta.
Entinen folkloristi matkalla antiikintutkijaksi, Helsingistä. Valmistelen väitöskirjaa eläimen käsitteen synnystä kreikassa, eläimyyden historia, muutos ja tulevaisuus pohdituttaa. Työpöydällä suomentumassa Aristoteleen Tutkimuksia eläimistä.
Klassillisen filologian professori Helsingin yliopistossa. Kreikan kieli, sen variaatio ja muutos, ja tietenkin papyrukset ja Egypti ovat päällimmäisinä mielessä ja työpöydällä. Pinnan alla kuplii vahvasti digitaaliset ihmistieteet, latina, kirjallisuus, taide ja koirat. Johdin 2018–2023 projektia "Digital Grammar of Greek Documentary Papyri" (PapyGreek) jota rahoitti European Research Council osana Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa (grant agreement No 758481).
Klassillisen filologian dosentti Helsingin yliopistossa. Lukija, kirjoittaja, tutkija, opettaja, suomentaja. Tutkimusaiheeni näyttävät yhä uudestaan palaavan kysymyksiin terveydestä ja sairaudesta, hyvinvoinnista ja sen tavoittelusta, normaaliudesta ja epänormaaliudesta.
Klassillisten kielten yliopistonlehtori Turun yliopistosta. Elämäni kiintopisteitä: oppineisuuden historia, kaiken maailman kirjallisuus, tytärten kasvatus, musiikki.
Tutkijatohtori Helsingistä. Erikoisalana Aristoteleen filosofia, erityisesti psykologia ja etiikka, mukaan lukien aristotelinen traditio ja sen kriitikot, mutta seuraan kaikkea klassista filosofiaa. Aiempi työni on käsitellyt havaintoa, muistia, ajattelua ja ystävyyttä, jatkossa kenties myös terveyttä ja sairautta.
Outi Kaltio toimii latinan yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2023 aiheenaan keskiaikainen latinankielinen lääketieteen oppikirja Pantegni ja sen tekstihistoria.
Kreikkalaisesta epigrafiikasta väitellyt tutkija. Väitöskirjassani tutkin kommunikaatiorakenteita dialogimuotoisissa piirtokirjoitusrunoissa. Työskentelin Suomen Ateenan-instituutin assistenttina 2011-2014, ja Kreikka kulkee tiiviisti mukanani: tällä hetkellä kirjoitan yhdessä Manna Sataman kanssa tietokirjaa Kreikan nykytilanteesta ja lähihistoriasta. Samalla aloittelen post doc -tutkimusta puhujarooleista roomalaisaikaisissa piirtokirjoitusrunoissa. Tutkimuksessa kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti digitaalisten menetelmien yhdistäminen perinteisiin epigrafisiin metodeihin. Muuta olennaista elämässä: kirjallisuus, kuvat, äänekäs ja äkkiväärä musiikki, lenkkipolut.
Toimin kolmen eri käännösryhmän jäsenenä: Plautuksen komedioita yhdessä Arto Kivimäen kanssa, Plinius vanhemman Luonnonhistoria Aulikki Vuolan ja Arto Kivimäen kanssa sekä Arkhimedeen valikoituja kirjoituksia toimittavan työryhmän (Paavo Hohti, Sami Jansson, Tua Korhonen, Johan Stén ja Vesa Vahtikari) vetäjänä. Koulutukseltani olen filosofian, latinan, maantieteen ja biologian aineenopettaja. Latinan gradussani selvittelin latinan ja vähän kreikankin ääntämistä. Joitakin kirjoituksiani saa netistä (https://jyu.academia.edu/SamiJuhaniJansson). Nimelläni löytyy henkilökohtainen YouTube -kanavani, ja Vimeosta saa henkilökuvan minusta (Markku Hakala ja Mari Käki: Sami 82). Toisinaan olen myös kouluissa töissä.
Tutkijatohtori Helsingin yliopiston Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition -projektissa (spacelaw.fi), jota rahoittaa European Reseach Council (grant agreement No 771874). Väitellyt tohtoriksi Pompejin peristyylipuutarhoista sosioekonomisen aseman kuvastajina. Osa jatko-opinnoista tapahtui Napolin yliopistossa (L’Orientale) ja Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Erikoistunut puutarha-arkeologiaan, talon ja tilan tutkimukseen, sekä kiinnostunut myös antiikin taloudesta ja yhteiskuntarakenteista, mutta lopulta nämä kaikki ovat vain väliportaita pohjimmaiseen kiinnostuksen kohteeseen eli antiikin ihmisen toimintaan ja ajatuksiin.
Yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa. Tutkin monitieteistä uuslatinalaista kirjallisuutta, ja olen kirjoittanut paljon satiirista, akateemisista paheista ja retoriikastakin. Erityisinä kiinnostuksen kohteina varhaisen uuden ajan alun oudot oppineet.
Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto. Tutkimuksen kohteena fonologisen tason vaikutus oikeinkirjoitukseen. Muita kiinnostuksen kohteita ovat mm. yleinen kielitiede, fonetiikka, fonologinen typologia. Vapaa-aikani vietän koiraani silitellen ja palvellen; välillä matkustan toisiin kaupunkeihin ja maihin.
Post doc -tutkija Helsingistä. Erityisiä kiinnostuksen kohteita keskiajan latina, latinankielinen runous, metriikka ja runouden teoria, vapaa-aikana barokkimusiikki.
Olen post-doc -tutkija Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa sekä kreikan kielen ja kirjallisuuden jatko-opiskelija. Teen väitöskirjaa heteroseksuaalisuuksista antiikin kreikkalaisissa romaaneissa.
Kreikan kirjallisuuden dosentti, Helsingin yliopisto. Tällä haavaa askarruttaa ns. humanistikreikka, antiikin draaman suomentaminen sekä eläinpoetiikka eli miten eläimistä saattoi kirjoittaa, miten kirjoitettiin antiikin aikana. Antiikki on aina ollut suuri Toinen, jotakin tuttua, mutta enimmäkseen arvoituksellista, jota vasten peilata nykyhetkeä.
Vesa Heikkinen (OTM) on väitöskirjatutkija Helsingin Yliopistossa. Hän on osa projektia 'Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition' (Spacelaw.fi).
Olen historian yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa, ja pyöritän Latinankielinen kulttuuri ja latinan kieli -opintokokonaisuutta. Tutkimuksissani olen keskittynyt arjen ja lapsuuden historiaan erityisesti myöhäisantiikissa. Olen tutkinut myös asketismia, antiikin isoäitejä sekä nais- ja perhehistoriaa laajemminkin.