Inhimillinen hyvä on sielun toimintaa hyveen mukaan, ja jos hyveitä on useita, parhaimman ja täydellisimmän mukaan. Edelleen näin tulee tapahtua koko elämän ajan, sillä yksi pääsky (χελιδών) ei tee kevättä eikä yksi päivä. (Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka 1.7, 1098a16–19)