Äskettäin osui silmiini tutkimus, jossa hevosten osoitettiin kykenevän symboliseen kommunikaatioon. Yleinen käsitys on ollut, että ihmisen lisäksi vain muutamalla eläinlajilla, joihin hevonen ei totisesti kuulu, saattaisi aivojensa puolesta olla mahdollisuus tällaiseen kykyyn. Mitä tekemistä tällä on antiikin kanssa?
etiikka
Aristoteles 2400 vuotta
Inhimillinen hyvä on sielun toimintaa hyveen mukaan, ja jos hyveitä on useita, parhaimman ja täydellisimmän mukaan. Edelleen näin tulee tapahtua koko elämän ajan, sillä yksi pääsky (χελιδών) ei tee kevättä eikä yksi päivä. (Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka 1.7, 1098a16–19)