Hadrianus, oikeinkirjoitus ja ajanlasku eli muutama sana mediatyöläisten lukutaidosta

Menneellä viikolla antiikintutkijat saivat hihkua ilosta kun viestimissä julkaistiin tieto Rooman C-metrolinjan kaivauksien yhteydestä löytyneestä laajasta kasarmirakennelmasta. Hienoa! Uusia löytöjä ikuisesta kaupungista! Kasarmi voi kuulostaa proosalliselta, mutta kaikki uudet löydöt tarkentavat kuvaa Rooman kaupungin toiminnoista, ja lisäksi kyseinen löytö kattaa noin 40 huonetta, joista  on löytynyt mm. mosaiikkeja, freskoja, kolikoita ja ihmisluurankoja. Metrotyömaat ovat tunnetusti ilon asia arkeologeille, mutta tuskastuttavan hitaasti eteneviä julkisen liikenteen projekteja Rooman kaltaisessa kaupungissa, jossa lapiota ei voi maahan työntää sen osumatta muinaisjäännöksiin.

Uutisointitapa suomenkielisessä mediassa aiheutti hihkuntaa toisella tasolla. Varsin huvittavaa, kuinka monta yksityiskohtaa voi mennä lyhyessä uutisessa poskelleen. Tai se olisi huvittavaa, jollei samalla vähän itkettäisi.

Käydäänpä hieman läpi tämäkertaista tapausta. Sehän ei suinkaan ole ainutlaatuinen, muistakaamme vain Nazisin taistelun uhreja.[1]Ilmeisin uhri oli suomalainen journalismi, ks. kooste uutispäivästä 11.10.2012 Uutinen ilmestyi Helsingin Sanomien verkkosivuilla 17.5.2016. Siinä kerrottiin, että Roomasta oli löytynyt  hallitsija Hadrianin aikainen kasarmirakennus uuden metrolinjan kaivausten yhteydessä. Sen kerrottiin rakennetun noin 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Noin puolitoista tuntia uutisen julkaisun jälkeen, lukijoiden kommenttien perusteellla, oli jo saatu ensimmäinen korjaus: Rooman keisarin Hadrianuksen nimi kirjoitetaan suomeksikin Hadrianus, ei kuten englannissa: Hadrian. Koko uutinenhan oli käännetty BBC:n uutisesta, kuten Helsingin Sanomien jutussa toki asianmukaisesti kerrottiin.

Antiikin nimien ja termien suomenkieliset kirjoitusasut poikkeavat tosiaan usein englanninkielisistä, ja ovat usein lähempänä alkukielisiä. Miksi toimittajat eivät käytä olemassaolevia lähdeteoksia (mm. Castrén ja Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava) tarkistaakseen niitä? Hadrianuksen olisi kyllä löytänyt puolessa sekunnissa Wikipediastakin (englanninkieliseltä sivulta ”Hadrian” kun vaihtaa suomenkieliseen, niin avot). Hauskana sivuhuomiona haluan muistuttaa, että 1980-luvulla Susan Townsendin luoma teinisankari, Adrian Mole, oli suomennettu kirjasarjassa muotoon Hadrianus Mole (muistattehan esimerkiksi: Elämä on tautista, Hadrianus)!

Entä mistä tuo kumma ajoitusvirhe? BBC:n jutussa käytetään muotoa ”2nd Century AD” ja Hadrianus Rooman keisarina ei mitenkään voi ajoittua kaksi tuhatta vuotta aiemmaksi kenenkään mielessä, joka on käynyt yhtään koulun historian kurssia, vai voiko? Nykyisessä korjatussa muodossaan teksti ajoittaa kasarmin 2000 vuotta vanhaksi, joka onkin jo lähellä totuutta. Kenties taustalla olikin tämä ajatusvirhe: 2000 vuotta sitten, ja mukaan lisätään virheellisesti ”ennen ajanlaskun alkua”, koska puhutaan kaukaisista ajoista. Vai olisiko jopa sekoitettu vuosisadat ja -tuhannet ja erehdytty Anno Domini -lyhennyksen suunnasta ajanlaskun alkuun nähden?

Metro, 18.5.2016
Metro, 18.5.2016

Sama uutinen oli päätynyt Metro-lehden painettuun versioon 18.5. Siihen eivät HS:n verkkoversion korjaukset olleet ehtineet, vaan metrokansalle julistettiin jälleen isolla otsikolla, että ”Löydetty kasarmi Hadrianin ajalta”. Juttu oli selvästi sama kuin HS:ssa; Metro kuuluukin Sanomakonserniin.[2]Paperisessa Hesarissa juttu ei tietääkseni ilmestynyt; muun maan lehdistöä en ole katsastanut Metron jutussa ei tosin mainittu toimittajan nimeä. Siinä kerrottiin lisäksi, että kasarmi oli todennäköisesti ollut ”Hadrianin prtoriaanien eli henkivartiokaartin” asumus. Samassa muodossa prtoriaanit esiintyivät HS:n sivuilla pitkään, kunnes kaartin vaikeampi nimi hiljaisesti korjattiin pretoriaaneiksi. Ehkä se oli puhdas lyöntivirhe, mutta pieni epäilijä minussa pohtii, että englanninkielisen uutisen ”Praetorian Guard” on saanut epätietoisen suomentaja-toimittajan jättämään sekä vokaalin a että e pois, kun ei ole tiennyt kumman valitsisi. Vokaaleista puheen ollen, jutussa edelleen esiintyy paikka nimeltä Abyssinia, kun kerrotaan metroaseman nykyisen nimen, Amba Aradamin, taustaa, vaikka useampi lukija on kommentoinut Etiopian entisen nimen olevan Abessinia.[3]Tämä ”Abyssinia” oli kuitenkin siitä näppärä sana, että sen avulla onnistuin löytämään uudelleen ko. uutisen HS:n verkkosivujen Haku-toiminnolla, joka EI osaa hakusanojen yhdistelyä!

Summa summarum: On ilahduttavaa, että uusista arkeologisista löydöistä (ja joskus jopa tutkimuksen uusista tuloksista) uutisoidaan suomenkielisessäkin mediassa. On kuitenkin surullista, että hyvin usein jutut vilisevät virheitä, jotka paljastavat toimittajien huonot työolot (eli kiireen) tai yleissivistyksen puutteen. Tai molemmat.

Kasarmeista uutisoivat – korrektimmin – myös Iltalehti ja Historia.

***

Jälkikirjoitus. Aikoinaan yliopiston professorien ja dosenttien puhelimet pirisivät, kun toimittajat ja muut ihmiset soittivat nimenomaan tarkistaakseen tämäntyyppisiä asioita. Nykyään harvemmin, vaikka vastaaminen ei professorilta kauan veisi. Nämä asiat olisi toki myös opiskelijamme osanneet oikaista, ja voinkin tässä vinkata, että jos joku tarvitsee enemmän käännösapua, kannattaa kääntyä vaikka ainejärjestö Symposionin puoleen.

 

Otsikkokuva: Hadrianus ja Antinous, marmoriset rintakuvat British Museumissa
Main Image Copyright: Carole Raddato (Wikimedia Commons)

 

Korjattu 23.5.2016 klo 22.50 virheellinen parakki-sana kasarmiksi. Samoin muinaisjäänne muinaisjäännökseksi. Kyllä tämä nöyräksi vetää.

Alaviitteet

Alaviitteet
1 Ilmeisin uhri oli suomalainen journalismi, ks. kooste uutispäivästä 11.10.2012
2 Paperisessa Hesarissa juttu ei tietääkseni ilmestynyt; muun maan lehdistöä en ole katsastanut
3 Tämä ”Abyssinia” oli kuitenkin siitä näppärä sana, että sen avulla onnistuin löytämään uudelleen ko. uutisen HS:n verkkosivujen Haku-toiminnolla, joka EI osaa hakusanojen yhdistelyä!
10 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kummari
6 vuotta sitten

Englannin ”barracks” on kylläkin suomeksi ”kasarmi”, eikä parakki. Vielä enemmän metsääs siis.

Nimimerkki
6 vuotta sitten

Ja Antinoos toki latinalaisittain Antinous, mutta kreikkalaisen rakkauden hengessä ehkä suomeksi yleisemmin Antinoos. (Ei valitettavasti ole mainiota Antiikin käsikirjaa käden ulottuvilla että voisin tarkistaa.) Muuten ilahduttava blogi – olen lukenut juttuja ilolla!

Eetu
6 vuotta sitten
Reply to  Marja Vierros

Antiikin käsikirja sanoo Antinoos, mutta onko siinä järkeä? Miksei Antino’os, ainakin mitä Odysseian Vastamieleen tulee? o-kirjaimet kuuluvat kuitenkin eri tavuihin. Mitä tulee Hadrianuksen lemmittyyn, Antinous saattaa olla latinalainenkin muoto (en tiedä), mutta lähinnä tuntuu, että tässä kohtaa Antiikin käsikirjassa on mennyt sekaisin latinan -us-pääte ja kreikkalainen kontraktio ο+ο -> ου. Tämän jälkimmäisen Antinouksen eläessä tuo kontraktio käsittääkseni oli aikaa sitten tapahtunut, ja hänen nimensä kuului Ἀντίνους ”antinuus” (pitkällä?) u:lla. Tässä muodossa nimi esiintyy esim. Pausaniaksella 8.9.7. Pitäisikö siis kirjoittaa Antinus? http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0159%3Abook%3D8%3Achapter%3D9%3Asection%3D7 Minusta kreikkalaisten nimien vakiintuneet suomenkieliset muodot ovat yleisemminkin vähän epätyydyttäviä. Suomenkielisissä muodoissa olisi hyvin voinut säilyttää alkuperäiset pitkät vokaalit,… Lue lisää »

Timo
6 vuotta sitten
Reply to  Eetu

Kreikan siirtokirjoituksessa -ου- lienee vaikein tapaus. Suomessa on melko vakiintunut sen kirjoittaminen u:lla (esim. Thukydides), eli sen mukaan kai ”Antinus” olisi paras. Castrén ja Pietilä-Castrén ovat tehneet kirjallaan merkittävän työn, mutta en aina ole samaa mieltä heidän oikeinkirjoitusratkaisuistaan siitä huolimatta, että he ovat näitä pohdiskelleet. Antinoos kelpaa minulle homeerisissa yhteyksissä, kunhan se luetaan nelitavuisena, kuten Eetu toteaa. Suomessa apostrofia käytetään tavuja erottamaan, eli Antino’os olisi kyllä mahdollinen. Toinen hankaluuksia aiheuttava kohta ovat aspiroidut klusiilit θ, φ ja χ (th, ph ja kh), tarkemmin se, milloin aspiraation voi translitteraatiosta jättää pois. C & PC kirjoittavat distikon, minä taas distikhon. Pitkien vokaalien… Lue lisää »

Matti Jalava
6 vuotta sitten

Mika Waltarin runossa ”Antinous” vuodelta 1928 tämä ikuinen nuoruus, ”pikajunien ja öljylammikoiden kuningas” esiintyy over-allissa, nykykielellä haalar(e)issa.

Timo
5 vuotta sitten

Ylen nettisivuilla oli tänään (2.2.) otsikko ”’Aivan kuin rakentaisi Akropolisiin asuntoja’ – luonnonperintökohteita runnellaan kovalla kädellä”. Leipätekstissä on vielä genetiivi ”Akropolisin”. Pahaa tekee, mutta inhimillistähän kaikki työ on. (Paitsi se, minkä tekee robotti.)