Lektiot-sarjassa julkaistaan antiikintutkimuksen alojen väittelijöiden luentoja. Väittelijä pitää väitöstilaisuuden alussa 20 minuutin luennon, lectio praecursorian, jossa hän esittelee työtään ja tutkimusmenetelmäänsä yleistajuisesti. Kansalliskirjastomme kokoelmiin kuuluu arvokas keskiaikainen käsikirjoitus, Codex E.ö.II.14. Erittäin hyväkuntoinen, 420-sivuinen käsikirjoitus on laadittu 1100-luvun jälkipuoliskolla pergamenttilehdille latinaksi varhaisgoottilaisella käsialalla. Kyseessä on Suomen vanhin kokonainen käsikirjoitus. Mitä se pitää sisällään, ja kuinka se […]
Blogi
Plautus ja puunin kieli, osa 2
Plautuksen Puunilainen-komedian jekut eivät jääneet Hannon tunteikkaaseen puuniksi pidettyyn puheeseen (ks. Plautus ja puunin kieli, osa 1). Plautus hyödyntää puuninkielistä replikointia komediassaan myöhemminkin, etenkin sanaleikeissään. Puunin kielen pohjalta latinaksi väärin kuullut sanat aiheuttavat erittäin isoja haasteita kääntäjälle. Onneksi osa puunista on käännetty latinaksi ilman mitään kaksimielisyyksiä, mutta mukana on myös vitsejä, joiden tulkitseminen jollain muulla […]
Plautus ja puunin kieli, osa 1
Roomalaiselta komediakirjailija Plautukselta (n. 254-184 eaa.) on säilynyt 20 näytelmää yli sadasta niin ehjinä, että niistä on mahdollista laatia käännökset. Jotkut niistä ovat säilyneet varsin fragmentaarisina, mutta kuitenkin toimivina kokonaisuuksina. Komedia Poenulus eli ”Puunilainen” on ainutlaatuinen teksti siksi, että siinä replikoidaan myös puunin kielellä. Puuninkieliset repliikit on kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla, ja vokaalimerkit ovat mukana. Näytelmä […]
Siro siveydenpuu
Siveydenpuun erikoinen nimi juontaa juurensa kasviin antiikissa liitetyistä uskomuksista ja käytöistä.
Komedia kylmässä sodassa
Aristofaneen näytelmiä Lysistrate ja Rauha esitettiin säännöllisesti 1950-luvulta 1980-luvulle asti. Tässä kirjoituksessa pohdin, miksi nämä näytelmät olivat suosiossa juuri tuolloin.
Perustavanlaatuinen papyrus
Antiikin ajan tärkein kirjoitusmateriaali oli peräisin yhdestä kasvista, papyruskaislasta. Antiikin kirjoittajat tunnistivat papyruspaperin mullistavan vaikutuksen inhimilliseen kulttuuriin, ennen muuta sanataiteeseen ja historiankirjoitukseen.
Vihreänvioletti viikuna
Aitoviikuna elää symbioosissa pienten pistiäisten kanssa, jotka viikunan kukat pölyttämällä varmistavat runsaan sadon. Pistiäisten merkitys hedelmäsadolle tunnistettiin jo antiikissa, mutta sitä, mitä pistiäiset viikunoissa oikeastaan tekevät, osattiin vasta arvailla.
Naishallitus – ensimmäinen suomenkielinen Aristofanes-esitys
Antiikin näytelmiä on esitetty 1900-luvun alusta alkaen maailmanlaajuisesti enemmän kuin koskaan sitten antiikin ajan. Mitä antiikin komedioita Suomessa on esitetty, missä ja miten? Tässä tekstissä ja sen seuraavassa osassa käsittelen erityisesti Aristofaneen komedioiden esityksiä Suomessa.
Kirpeänmakea kirsikka
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 4 ”Aasiassa ei ole kaikkialla samanlaista, mutta sillä seudulla, joka sijaitsee kuuman ja kylmän keskivälillä, on suurenmoisia hedelmiä ja puita ja hieno sää, ja siellä nautitaan suurenmoisista vesistä”, kertoo hippokraattinen teos Ilmoista, vesistä ja paikoista.[1]Ilmoista, vesistä ja paikoista 12, 4. Suomennos Marke Ahonen. Teoksen alkupuoli kuvaa erilaisten (juoma)vesien […]
Keskisormen näyttäminen ja käyttäminen antiikissa
Solvaaminen lienee yhtä vanha ilmiö kuin inhimillinen kulttuuri. Keskisormen näyttäminen on klassinen esimerkki kehollisesta solvaamisesta ja vain ihmisille ominaisesta symbolisesta kommunikaatiosta. Keväällä 2021 Euroviisuissa kuudenneksi sijoittuneen suomalaisen Blind Channelin esitys herätti kiinnostusta tätä käsimerkkiä kohtaan, niinkin paljon, että kysymys eleen historiasta päätyi Helsingin Sanomien ’Lasten tiedekysymykset’ -palstalle. Tässä kirjoituksessa korjataan eleen historiaan liittyviä harhauskomuksia ja pohditaan historian tarinallistumista internetin ihmemaailmassa.