Blogi

Parthenonin paluu ja politiikan rauniot

Parthenon ei ole vain rakennus, vaan jotain paljon enemmän. Kreikkalaisille se on kansallinen symboli, mutta ympäri Eurooppaa ja jopa ympäri maailmaa Parthenon merkitsee paitsi kauneutta, harmoniaa, subliimia loistoa, myös eurooppalaisen ja länsimaisen kulttuurin taidonnäytettä. Vaikka tämä symboliarvo luotiin taidehistoriassa, se on levinnyt kaikenlaiseen itsekorostukseen ja identiteetin rakentamiseen, mistä oivana esimerkkinä ovat siitä ympäri maailmaa tehdyt kopiot eli replikat.

Lue lisää

Näin työväenluokkaa kosiskellaan viittaamalla antiikkiin: Tapaus Yhdysvaltain presidentinvaalit

Antiikin tuntemus nähdään helposti elitistisenä, mitä kansansuosiota tavoittelevat poliitikot haluavat karttaa. Mielenkiintoista onkin, että kun Yhdysvaltain suurimmat puolueet – demokraatit ja republikaanit – vahvistivat 2020 puoluekokouksissaan presidenttiehdokkaat, näyttävimmät antiikkiviittaukset tulivat poliitikoilta, jotka voimakkaasti yhdistetään työväenluokkaisiin äänestäjiin, Bernie Sandersilta ja Donald Trumpilta. Teksti on ensimmäinen osa kirjoitussarjassa ”Tilan kokemus, hallinta ja kulttuuri”, jonka Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition -projekti tuottaa Khelidon-blogiin.

Lue lisää

Ei tilaa tasavallalle: klassillisen arkkitehtuurin, tilan ja kuvakielen muuttuva symbolismi (Osa 1/2)

Demokratiasta ja tasavallasta keskusteltaessa tila jää helposti syrjään pohdinnoissa, vaikka sen rooli on ensiarvoinen kansanvallan toteutumiselle. Kansanvallalle ei ole omaa selkeää tilaansa, mutta jotkut kokonaisuudet saattavat nousta tähän symboliseen asemaan. Tunnetuimpana esimerkkinä National Mall -puistokokonaisuus Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C:ssä. Tämä läntisen demokratian keskus on täpötäynnä viitteitä klassiseen maailmaan.

Lue lisää

Antoninusten rutto, koronavirus ja ksenofobia

Rooman valtakunta joutui vuonna 166 kasvokkain kauhistuttavan epidemian kanssa. Taudin saaneita piinasivat kuume, keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, veren yskiminen sekä suoliston ja ihon erilaiset oireet. Kuolleisuus oli historioitsija Dion Kassioksen mukaan pahimmillaan jopa 2000 henkilöä päivässä, ja tämä pelkästään Rooman kaupungissa itsessään. Tämä artikkeli keskittyy epidemioiden sosiaaliseen puoleen ja ennen kaikkea niiden aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden (ksenofobian) historiaan.

Lue lisää

Ruttonuolia ja myrkyllistä ilmaa: antiikin tauteja ja tartuntoja

Miksi jotkin sairaudet tarttuvat, mutta terveys ei koskaan tartu, kysyy Aristoteleen koulun piirissä syntynyt teos Luonnontieteelliset ongelmat (Problemata).1 Napakoista kysymyksistä ja rönsyilevistä vastauksista muodostuva teos ei osaa antaa ilmiölle varmaa selitystä. Mutta kysymys ei ole millään muotoa tyhmä. Antiikki ei tiennyt mitään bakteereista eikä viruksista. Sairauksien voitiin havaita esiintyvän usein ryppäinä ja epidemioina, ja tätä […]

Lue lisää

Kreikkalainen rakkaustarina. Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon

Akhilleus Tatioksen Leukippe ja Kleitofon on vastikään ilmestynyt Maarit Kaimion suomentamana (Helsinki: WSOY 2019). Mies ja nainen, molemmat nuoria, kauniita ja yläluokkaisia, näkevät toisensa ja rakastuvat ensisilmäyksellä. He joutuvat eroon toisistaan ja kohtalo ajaa heitä ympäri Välimeren aluetta. He kokevat haaksirikkoja ja jäävät merirosvojen ja ryövärien kynsiin. Kilpailevat kosijat ahdistavat heitä, mutta koko ajan he […]

Lue lisää

Ei muinaisia saamelaisia vaan jaloja villejä

Saamelaisten kansallispäivän 6.2. kunniaksi olisi aika poistaa kierrosta yksi mediassa elävä moderni myytti. Kun esimerkiksi Helsingin Sanomien lukijoiden äänikirjana joulukuussa 2018 oli Tuomo Pekkasen Germania-käännös ja kommentaari, Hesarin lyhyessä mainoksessa kerrottiin, että Tacituksen mainitsemat fennit ”olivat” saamelaisia. Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina […]

Lue lisää