Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 4 ”Aasiassa ei ole kaikkialla samanlaista, mutta sillä seudulla, joka sijaitsee kuuman ja kylmän keskivälillä, on suurenmoisia hedelmiä ja puita ja hieno sää, ja siellä nautitaan suurenmoisista vesistä”, kertoo hippokraattinen teos Ilmoista, vesistä ja paikoista.[1]Ilmoista, vesistä ja paikoista 12, 4. Suomennos Marke Ahonen. Teoksen alkupuoli kuvaa erilaisten (juoma)vesien […]
Blogi
Keskisormen näyttäminen ja käyttäminen antiikissa
Solvaaminen lienee yhtä vanha ilmiö kuin inhimillinen kulttuuri. Keskisormen näyttäminen on klassinen esimerkki kehollisesta solvaamisesta ja vain ihmisille ominaisesta symbolisesta kommunikaatiosta. Keväällä 2021 Euroviisuissa kuudenneksi sijoittuneen suomalaisen Blind Channelin esitys herätti kiinnostusta tätä käsimerkkiä kohtaan, niinkin paljon, että kysymys eleen historiasta päätyi Helsingin Sanomien ’Lasten tiedekysymykset’ -palstalle. Tässä kirjoituksessa korjataan eleen historiaan liittyviä harhauskomuksia ja pohditaan historian tarinallistumista internetin ihmemaailmassa.
Juureva jouluruusu
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 3 Suomalaiset puutarhurit tuntevat jouluruusun (Helleborus) varhaiskevään uskollisena kukkijana. Nimi ”jouluruusu”, joka suvun kasveilla on useissa eurooppalaisissa nykykielissä, juontuu kauniista ja kookkaista kukista sekä talveen tai alkukevääseen ajoittuvasta kukinnasta. Keski-Euroopan korkeudella kukinta voi osua juuri joulukuuhun, ja ihmeenomaisesti talven kylmyydessä ja pimeydessä kukkivassa jouluruusussa onkin nähty maailmaan syntyvän […]
Maine, kunnia ja muistot: monumentit tilassa
Tilan ja siinä esillä olevien monumenttien merkityksen voi helposti nähdä ylhäältä alaspäin suuntautuvana toimintana. Ylin valtiovalta voi pyrkiä kontrolloimaan tilaa ja sen muistoja, mutta viime kädessä tilan käyttäjät luovat ja muuttavat sen merkityksiä.
Sulotuoksuinen sukaattisitruuna
Muhkea, kullankeltainen sukaattisitruuna oli ensimmäinen sitrushedelmä, jonka Eurooppa oppi tuntemaan.
Julkisen tilan muodoista Rooman tasavallassa ja nykyisin
Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa tuovat vahvasti esiin kysymyksen julkisen tilan luonteesta. Kongressitalon valtaus on dramaattinen hetki tasavaltalaisten instituutioiden historiassa. Tilan julkisuus ja sen eri merkitykset ilmenevät kuitenkin moninaisesti myös arkisessa todellisuudessa, esimerkiksi kävelylenkillä.
Kallisarvoinen kaneli
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 1. Kirjoitussarjassa helsinkiläinen antiikintutkija kohtaa kotikulmillaan ja arkielämässään kreikkalaisista ja roomalaisista teksteistä tuttuja kasveja sekä pohtii kasvien muinaisia ja nykyisiä käyttöjä ja kasveihin liitettyjä uskomuksia. Kirjoittaja työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Terveys, sairaus ja haurauden kohtaaminen antiikin ajattelussa”. Sana ”kaneli” on tullut suomen kieleen monen mutkan kautta, mutta […]
Juppiterin päivä – torstai on toivoa täynnä?
Nykyään hahmotamme aikaamme seitsenpäiväisten viikkojen tahdissa. Antiikin Roomassa elettiin kahdeksan päivän markkinaviikon (nundinae) rytmiin. Seitsenpäiväinen viikko omaksuttiin vähitellen Rooman valtakunnassa 100–300-lukujen kuluessa. Mainintoja seitsemän päivän syklistä on jo aikaisemmissakin roomalaisissa lähteissä, ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Seitsemän päivän rytmin juuret johtavat lopulta muinaiseen Mesopotamiaan, mutta Roomaan se kotiutui kahta tietä. Seitsemän päivää Yhtäältä seitsemän päivän rytmi tuli […]
Parthenonin paluu ja politiikan rauniot
Parthenon ei ole vain rakennus, vaan jotain paljon enemmän. Kreikkalaisille se on kansallinen symboli, mutta ympäri Eurooppaa ja jopa ympäri maailmaa Parthenon merkitsee paitsi kauneutta, harmoniaa, subliimia loistoa, myös eurooppalaisen ja länsimaisen kulttuurin taidonnäytettä. Vaikka tämä symboliarvo luotiin taidehistoriassa, se on levinnyt kaikenlaiseen itsekorostukseen ja identiteetin rakentamiseen, mistä oivana esimerkkinä ovat siitä ympäri maailmaa tehdyt kopiot eli replikat.
Näin työväenluokkaa kosiskellaan viittaamalla antiikkiin: Tapaus Yhdysvaltain presidentinvaalit
Antiikin tuntemus nähdään helposti elitistisenä, mitä kansansuosiota tavoittelevat poliitikot haluavat karttaa. Mielenkiintoista onkin, että kun Yhdysvaltain suurimmat puolueet – demokraatit ja republikaanit – vahvistivat 2020 puoluekokouksissaan presidenttiehdokkaat, näyttävimmät antiikkiviittaukset tulivat poliitikoilta, jotka voimakkaasti yhdistetään työväenluokkaisiin äänestäjiin, Bernie Sandersilta ja Donald Trumpilta. Teksti on ensimmäinen osa kirjoitussarjassa ”Tilan kokemus, hallinta ja kulttuuri”, jonka Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition -projekti tuottaa Khelidon-blogiin.