Plautuksen Puunilainen-komedian jekut eivät jääneet Hannon tunteikkaaseen puuniksi pidettyyn puheeseen (ks. Plautus ja puunin kieli, osa 1). Plautus hyödyntää puuninkielistä replikointia komediassaan myöhemminkin, etenkin sanaleikeissään. Puunin kielen pohjalta latinaksi väärin kuullut sanat aiheuttavat erittäin isoja haasteita kääntäjälle. Onneksi osa puunista on käännetty latinaksi ilman mitään kaksimielisyyksiä, mutta mukana on myös vitsejä, joiden tulkitseminen jollain muulla […]
Keskisarja
Plautus ja puunin kieli, osa 1
Roomalaiselta komediakirjailija Plautukselta (n. 254-184 eaa.) on säilynyt 20 näytelmää yli sadasta niin ehjinä, että niistä on mahdollista laatia käännökset. Jotkut niistä ovat säilyneet varsin fragmentaarisina, mutta kuitenkin toimivina kokonaisuuksina. Komedia Poenulus eli ”Puunilainen” on ainutlaatuinen teksti siksi, että siinä replikoidaan myös puunin kielellä. Puuninkieliset repliikit on kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla, ja vokaalimerkit ovat mukana. Näytelmä […]
Siro siveydenpuu
Siveydenpuun erikoinen nimi juontaa juurensa kasviin antiikissa liitetyistä uskomuksista ja käytöistä.
Perustavanlaatuinen papyrus
Antiikin ajan tärkein kirjoitusmateriaali oli peräisin yhdestä kasvista, papyruskaislasta. Antiikin kirjoittajat tunnistivat papyruspaperin mullistavan vaikutuksen inhimilliseen kulttuuriin, ennen muuta sanataiteeseen ja historiankirjoitukseen.
Vihreänvioletti viikuna
Aitoviikuna elää symbioosissa pienten pistiäisten kanssa, jotka viikunan kukat pölyttämällä varmistavat runsaan sadon. Pistiäisten merkitys hedelmäsadolle tunnistettiin jo antiikissa, mutta sitä, mitä pistiäiset viikunoissa oikeastaan tekevät, osattiin vasta arvailla.
Kirpeänmakea kirsikka
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 4 ”Aasiassa ei ole kaikkialla samanlaista, mutta sillä seudulla, joka sijaitsee kuuman ja kylmän keskivälillä, on suurenmoisia hedelmiä ja puita ja hieno sää, ja siellä nautitaan suurenmoisista vesistä”, kertoo hippokraattinen teos Ilmoista, vesistä ja paikoista.[1]Ilmoista, vesistä ja paikoista 12, 4. Suomennos Marke Ahonen. Teoksen alkupuoli kuvaa erilaisten (juoma)vesien […]
Keskisormen näyttäminen ja käyttäminen antiikissa
Solvaaminen lienee yhtä vanha ilmiö kuin inhimillinen kulttuuri. Keskisormen näyttäminen on klassinen esimerkki kehollisesta solvaamisesta ja vain ihmisille ominaisesta symbolisesta kommunikaatiosta. Keväällä 2021 Euroviisuissa kuudenneksi sijoittuneen suomalaisen Blind Channelin esitys herätti kiinnostusta tätä käsimerkkiä kohtaan, niinkin paljon, että kysymys eleen historiasta päätyi Helsingin Sanomien ’Lasten tiedekysymykset’ -palstalle. Tässä kirjoituksessa korjataan eleen historiaan liittyviä harhauskomuksia ja pohditaan historian tarinallistumista internetin ihmemaailmassa.
Juureva jouluruusu
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 3 Suomalaiset puutarhurit tuntevat jouluruusun (Helleborus) varhaiskevään uskollisena kukkijana. Nimi ”jouluruusu”, joka suvun kasveilla on useissa eurooppalaisissa nykykielissä, juontuu kauniista ja kookkaista kukista sekä talveen tai alkukevääseen ajoittuvasta kukinnasta. Keski-Euroopan korkeudella kukinta voi osua juuri joulukuuhun, ja ihmeenomaisesti talven kylmyydessä ja pimeydessä kukkivassa jouluruusussa onkin nähty maailmaan syntyvän […]
Maine, kunnia ja muistot: monumentit tilassa
Tilan ja siinä esillä olevien monumenttien merkityksen voi helposti nähdä ylhäältä alaspäin suuntautuvana toimintana. Ylin valtiovalta voi pyrkiä kontrolloimaan tilaa ja sen muistoja, mutta viime kädessä tilan käyttäjät luovat ja muuttavat sen merkityksiä.
Sulotuoksuinen sukaattisitruuna
Muhkea, kullankeltainen sukaattisitruuna oli ensimmäinen sitrushedelmä, jonka Eurooppa oppi tuntemaan.