Plautus ja puunin kieli, osa 2

Plautuksen Puunilainen-komedian jekut eivät jääneet Hannon tunteikkaaseen puuniksi pidettyyn puheeseen (ks. Plautus ja puunin kieli, osa 1). Plautus hyödyntää puuninkielistä replikointia komediassaan myöhemminkin, etenkin sanaleikeissään. Puunin kielen pohjalta latinaksi väärin kuullut sanat aiheuttavat erittäin isoja haasteita kääntäjälle. Onneksi osa puunista on käännetty latinaksi ilman mitään kaksimielisyyksiä, mutta mukana on myös vitsejä, joiden tulkitseminen jollain muulla […]

Lue lisää

hopeakolikko, jossa Tanit-jumalatar ja Pegasos, jonka alla puuninkielinen kirjoitus

Plautus ja puunin kieli, osa 1

Roomalaiselta komediakirjailija Plautukselta (n. 254-184 eaa.) on säilynyt 20 näytelmää yli sadasta niin ehjinä, että niistä on mahdollista laatia käännökset. Jotkut niistä ovat säilyneet varsin fragmentaarisina, mutta kuitenkin toimivina kokonaisuuksina. Komedia Poenulus eli ”Puunilainen” on ainutlaatuinen teksti siksi, että siinä replikoidaan myös puunin kielellä. Puuninkieliset repliikit on kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla, ja vokaalimerkit ovat mukana. Näytelmä […]

Lue lisää

Kirpeänmakea kirsikka

Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 4 ”Aasiassa ei ole kaikkialla samanlaista, mutta sillä seudulla, joka sijaitsee kuuman ja kylmän keskivälillä, on suurenmoisia hedelmiä ja puita ja hieno sää, ja siellä nautitaan suurenmoisista vesistä”, kertoo hippokraattinen teos Ilmoista, vesistä ja paikoista.[1]Ilmoista, vesistä ja paikoista 12, 4. Suomennos Marke Ahonen. Teoksen alkupuoli kuvaa erilaisten (juoma)vesien […]

Lue lisää

Keskisormen näyttäminen ja käyttäminen antiikissa

Solvaaminen lienee yhtä vanha ilmiö kuin inhimillinen kulttuuri. Keskisormen näyttäminen on klassinen esimerkki kehollisesta solvaamisesta ja vain ihmisille ominaisesta symbolisesta kommunikaatiosta. Keväällä 2021 Euroviisuissa kuudenneksi sijoittuneen suomalaisen Blind Channelin esitys herätti kiinnostusta tätä käsimerkkiä kohtaan, niinkin paljon, että kysymys eleen historiasta päätyi Helsingin Sanomien ’Lasten tiedekysymykset’ -palstalle. Tässä kirjoituksessa korjataan eleen historiaan liittyviä harhauskomuksia ja pohditaan historian tarinallistumista internetin ihmemaailmassa.

Lue lisää

Juureva jouluruusu

Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 3 Suomalaiset puutarhurit tuntevat jouluruusun (Helleborus) varhaiskevään uskollisena kukkijana. Nimi ”jouluruusu”, joka suvun kasveilla on useissa eurooppalaisissa nykykielissä, juontuu kauniista ja kookkaista kukista sekä talveen tai alkukevääseen ajoittuvasta kukinnasta. Keski-Euroopan korkeudella kukinta voi osua juuri joulukuuhun, ja ihmeenomaisesti talven kylmyydessä ja pimeydessä kukkivassa jouluruusussa onkin nähty maailmaan syntyvän […]

Lue lisää