Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa tuovat vahvasti esiin kysymyksen julkisen tilan luonteesta. Kongressitalon valtaus on dramaattinen hetki tasavaltalaisten instituutioiden historiassa. Tilan julkisuus ja sen eri merkitykset ilmenevät kuitenkin moninaisesti myös arkisessa todellisuudessa, esimerkiksi kävelylenkillä.
Keskisarja
Kallisarvoinen kaneli
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 1. Kirjoitussarjassa helsinkiläinen antiikintutkija kohtaa kotikulmillaan ja arkielämässään kreikkalaisista ja roomalaisista teksteistä tuttuja kasveja sekä pohtii kasvien muinaisia ja nykyisiä käyttöjä ja kasveihin liitettyjä uskomuksia. Kirjoittaja työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Terveys, sairaus ja haurauden kohtaaminen antiikin ajattelussa”. Sana ”kaneli” on tullut suomen kieleen monen mutkan kautta, mutta […]
Juppiterin päivä – torstai on toivoa täynnä?
Nykyään hahmotamme aikaamme seitsenpäiväisten viikkojen tahdissa. Antiikin Roomassa elettiin kahdeksan päivän markkinaviikon (nundinae) rytmiin. Seitsenpäiväinen viikko omaksuttiin vähitellen Rooman valtakunnassa 100–300-lukujen kuluessa. Mainintoja seitsemän päivän syklistä on jo aikaisemmissakin roomalaisissa lähteissä, ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Seitsemän päivän rytmin juuret johtavat lopulta muinaiseen Mesopotamiaan, mutta Roomaan se kotiutui kahta tietä. Seitsemän päivää Yhtäältä seitsemän päivän rytmi tuli […]
Parthenonin paluu ja politiikan rauniot
Parthenon ei ole vain rakennus, vaan jotain paljon enemmän. Kreikkalaisille se on kansallinen symboli, mutta ympäri Eurooppaa ja jopa ympäri maailmaa Parthenon merkitsee paitsi kauneutta, harmoniaa, subliimia loistoa, myös eurooppalaisen ja länsimaisen kulttuurin taidonnäytettä. Vaikka tämä symboliarvo luotiin taidehistoriassa, se on levinnyt kaikenlaiseen itsekorostukseen ja identiteetin rakentamiseen, mistä oivana esimerkkinä ovat siitä ympäri maailmaa tehdyt kopiot eli replikat.
Näin työväenluokkaa kosiskellaan viittaamalla antiikkiin: Tapaus Yhdysvaltain presidentinvaalit
Antiikin tuntemus nähdään helposti elitistisenä, mitä kansansuosiota tavoittelevat poliitikot haluavat karttaa. Mielenkiintoista onkin, että kun Yhdysvaltain suurimmat puolueet – demokraatit ja republikaanit – vahvistivat 2020 puoluekokouksissaan presidenttiehdokkaat, näyttävimmät antiikkiviittaukset tulivat poliitikoilta, jotka voimakkaasti yhdistetään työväenluokkaisiin äänestäjiin, Bernie Sandersilta ja Donald Trumpilta. Teksti on ensimmäinen osa kirjoitussarjassa ”Tilan kokemus, hallinta ja kulttuuri”, jonka Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition -projekti tuottaa Khelidon-blogiin.
Sijaisnäyttämö? Antiikin kulttuuri äärioikeiston käytössä
Apurahaa hakeva tutkija saattaa sanoa, että antiikin maailmassa ovat länsimaisen sivistyksen juuret, mutta äärioikeisto näkee tämän todisteena valkoisen eurooppalaisen kristityn ylivertaisuudesta
Kreikkalainen rakkaustarina. Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon
Akhilleus Tatioksen Leukippe ja Kleitofon on vastikään ilmestynyt Maarit Kaimion suomentamana (Helsinki: WSOY 2019). Mies ja nainen, molemmat nuoria, kauniita ja yläluokkaisia, näkevät toisensa ja rakastuvat ensisilmäyksellä. He joutuvat eroon toisistaan ja kohtalo ajaa heitä ympäri Välimeren aluetta. He kokevat haaksirikkoja ja jäävät merirosvojen ja ryövärien kynsiin. Kilpailevat kosijat ahdistavat heitä, mutta koko ajan he […]
Leksikografin hyveet
Leksikografin hyveet. Kirja-arvio Reijo Pitkärannan teoksesta Lexicon neolatinum dissertationum Academiae Aboënsis (1642 – 1828). Uuslatinan sanasto Turun akatemian väitöskirjoissa (1642–1828). Helsinki: SKS, 2018.
Vaalikampanjointia Pompejissa 2000 vuotta sitten
Antiikin Roomassa merkittäviä vaaleja pidettiin joka vuosi, sillä sekä valtakunnalliset että paikalliset virkamiehet vaihtuivat vuosittain. Merkittävimmät vaalit pidettiin tietysti Roomassa ja virkamiehistä tärkeimmät olivat kaksi konsulia, jotka johtivat koko valtakuntaa sekä toimivat tarvittaessa armeijan ylipäälliköinä. Virkamiehet kaikilla tasoilla edustivat yleensä yhteiskunnan ylimpiä ryhmiä, sillä virkauralle hakeutumisen edellytyksenä ehdokkaan oli oltava vapaa mies, jolla oli tietty […]
Jakaantuiko varallisuus todellakin tasaisemmin muinaisissa yhteiskunnissa kuin nykyajan valtioissa?
Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan vuosituhansia sitten kaupungeissa ja asutuskeskittymissä varallisuus jakautui tasaisemmin kuin nykyajan Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kestääkö johtopäätös lähdemateriaalin tarkemman pöyhinnän?