Hevonen vailla logosta?

Äskettäin osui silmiini tutkimus, jossa hevosten osoitettiin kykenevän symboliseen kommunikaatioon. Yleinen käsitys on ollut, että ihmisen lisäksi vain muutamalla eläinlajilla, joihin hevonen ei totisesti kuulu, saattaisi aivojensa puolesta olla mahdollisuus tällaiseen kykyyn. Mitä tekemistä tällä on antiikin kanssa?

Lue lisää

Maa järisee, tulivuoret purkautuvat: 24.8.79 ja 24.8.2016

Aamulla 24.8.2016 kello 3.37 heräsin Roomassa siihen, että sänkyni tärisi, kattolamppu heilui ja kaapinovet kolisivat. Se tuntui kestävän todella kauan, vaikka järistys oli ohi ehkä kymmenessä sekunnissa. Syynä oli Roomasta noin 170 km päässä tapahtunut maanjäristys, jonka vahvuus oli Richterin asteikolla 6.0. Tuntia myöhemmin tuli toinen, melkein yhtä iso järistys, joka pelotti vielä enemmän: ihminen […]

Lue lisää

Carpe diem!

Horatiuksen runon 1,11 sisältämä ajatus carpe diem on niitä latinankielisiä hokemia, jonka useimmat tunnistavat: ”poimi päivä”, ”tartu hetkeen”. Horatius neuvoo ottamaan kiinni siitä, mikä on katoavaista – ihmisen aika. Elä täysillä juuri nyt! Tämä näyttää olevan Horatiuksen runon ydinsanoma; kokonaisuudessaan luettuna runo ei kuitenkaan varsinaisesti pursua elämäniloa, vaan pikemminkin alakuloa, alistumistakin.

Lue lisää

Pyhää turvaa anomassa

Turvapaikan etsimisellä kriistilanteissa on pitkä historia. Kreikan sana asylia (ἀσυλία) tarkoittaa henkilön turvaa väkivallalta, pyhyyttä, koskemattomuutta ja paikkana nimenomaan turvapaikkaa. Useimmiten antiikin aikana tällainen paikka oli temppelialue; jos henkilö koki olevansa uhattuna, hän saattoi mennä jumalten luo suojaan, valkoiset villanauhat turvananojan merkkinä. Turvananojan koskemattomuus oli pyhä.

Lue lisää