Rooman valtakunta joutui vuonna 166 kasvokkain kauhistuttavan epidemian kanssa. Taudin saaneita piinasivat kuume, keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, veren yskiminen sekä suoliston ja ihon erilaiset oireet. Kuolleisuus oli historioitsija Dion Kassioksen mukaan pahimmillaan jopa 2000 henkilöä päivässä, ja tämä pelkästään Rooman kaupungissa itsessään. Tämä artikkeli keskittyy epidemioiden sosiaaliseen puoleen ja ennen kaikkea niiden aiheuttaman muukalaisvihamielisyyden (ksenofobian) historiaan.
epidemia
Ruttonuolia ja myrkyllistä ilmaa: antiikin tauteja ja tartuntoja
Miksi jotkin sairaudet tarttuvat, mutta terveys ei koskaan tartu, kysyy Aristoteleen koulun piirissä syntynyt teos Luonnontieteelliset ongelmat (Problemata).1 Napakoista kysymyksistä ja rönsyilevistä vastauksista muodostuva teos ei osaa antaa ilmiölle varmaa selitystä. Mutta kysymys ei ole millään muotoa tyhmä. Antiikki ei tiennyt mitään bakteereista eikä viruksista. Sairauksien voitiin havaita esiintyvän usein ryppäinä ja epidemioina, ja tätä […]