Kirja-arvio: Erja Salmenkivi, Papyrusten aika. Teos 2019.
Kirjoittaja: Marja Vierros
Kylpyyn Homeroksen kanssa
Voiko niin sanottuja kuolleita kieliä opiskella kielikylpymetodilla? Olisiko se oikeastaan avain syvempään oppimiseen? Kirjoitus lähti liikkeelle professori Chr. Ricon (Polis-instituutti, Jerusalem) vierailusta Helsingin yliopistolla.
Hadrianus, oikeinkirjoitus ja ajanlasku eli muutama sana mediatyöläisten lukutaidosta
Menneellä viikolla antiikintutkijat saivat hihkua ilosta kun viestimissä julkaistiin tieto Rooman C-metrolinjan kaivauksien yhteydestä löytyneestä laajasta kasarmirakennelmasta. Hienoa! Uusia löytöjä ikuisesta kaupungista! Kasarmi voi kuulostaa proosalliselta, mutta kaikki uudet löydöt tarkentavat kuvaa Rooman kaupungin toiminnoista, ja lisäksi kyseinen löytö kattaa noin 40 huonetta, joista on löytynyt mm. mosaiikkeja, freskoja, kolikoita ja ihmisluurankoja. Metrotyömaat ovat tunnetusti […]
Uusi antiikintutkijoiden blogi aloittaa!
”Blogi” on lyhennelmä termistä weblog, suomeksi verkkoloki. Blogi-muotoon se päätyi leikkimielisen uudelleenanalysoinnin kautta: web log -> we blog, jonka jälkeen pian sanaa blog alettiin käyttää myös verbinä (katso vaikka Wikipedian artikkelit aiheesta). Tuleeko tuo log sitten logaritmista vai lokikirjasta? Entä web? Jälkimmäinen voidaan jäljittää indo-eurooppalaisen kantakielen ”kutoa”-sanakantaan. Logaritmi ja loki puolestaan – niin – ehkä […]
Pyhää turvaa anomassa
Turvapaikan etsimisellä kriistilanteissa on pitkä historia. Kreikan sana asylia (ἀσυλία) tarkoittaa henkilön turvaa väkivallalta, pyhyyttä, koskemattomuutta ja paikkana nimenomaan turvapaikkaa. Useimmiten antiikin aikana tällainen paikka oli temppelialue; jos henkilö koki olevansa uhattuna, hän saattoi mennä jumalten luo suojaan, valkoiset villanauhat turvananojan merkkinä. Turvananojan koskemattomuus oli pyhä.